AktiiviOmistaja

Miljoonia on tullut ja mennyt – Privanetin syöneen Skartan takana on mies, jonka liikkeissä on dekkarin ainekset

Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä 27.9.2021.

Markku Kankaala on ollut mukana kymmenissä yrityksissä. Nopea pyrähdys Enersensessä oli menestys. Mutkan kautta pörssiin kesällä loikannut Skarta on vielä arvoitus.

”Tästä tulee iso juttu”, sanoo pohjoispohjalainen yrittäjä ja sijoittaja Markku Kankaala useaan kertaan.

Hänen uusin hankkeensa liittyy oululaiseen puhtaan energian infra- ja erikoisrakentaja Skartaan, joka listautui pörssiin mutkan kautta heinäkuussa. Kankaala on yhtiön hallituksen puheenjohtaja. 

Mikä on Kankaala miehiään?

”Minussa on kauppiasta”, Kankaala toteaa.

Hän on juuri kertonut tarinan siitä, kuinka myi Rukan huipulla olleen kolmen miljoonan euron huvilansa Veikko Lesoselle, joka nousi aikoinaan raskaan sarjan miljonäärikerhoon JOT Automationin perustajana.

”Jos haluat jotain myydä, sinun pitää ensin ostaa”, Kankaala jatkaa.

Tarina menee näin. Kankaalan Rukan-huvila oli vajaakäytössä ja kiinteistönvälittäjät yrittivät myydä siitä tuloksetta vuosia. Eräänä päivänä Kankaala huomasi, että Lesonen oli myymässä venettään 900 000 eurolla. Hän tiesi, että Lesosella oli Rukalla mökki alarinteessä.

Luuri käteen ja soitto. Kankaala kertoi haluavansa ostaa Lesoselta veneen. Kun keskusteluja jatkettiin, asiat yhdistettiin. Kankaala sai veneen ja Lesonen mökin Rukan huipulta.

”Minulla on kyky yhdistellä asiakokonaisuuksia toisiinsa”, Kankaala sanoo.

Onko kyky luontainen vai opittu?

”Opittu”, Kankaala vastaa.

Privanetista tuli Skarta

Kankaalan paimentama Skarta keskittyy tuuli-, aurinko- ja tulevaisuuden lupauksena pidettyyn vetyenergiaan.

Listaamattomien arvopaperien välittäjä Privanet Groupja Skarta suorittivat heinäkuussa osakevaihdon, jonka myötä Privanet hankki teknisesti Skartan osakekannan.

Järjestelyn yhteydessä Helsingin pörssin First North -markkinapaikalla noteeratun Privanetin nimi muutettiin Skarta Groupiksi.

Käytännössä Skarta otti Privanetin pörssipaikan. Privanetin ja Skartan liiketoiminnalla ei ole mitään aiempaa yhteyttä. Privanetista tuli siis kuoret listautumiselle.

”Järjestely tehtiin, koska meillä on kiire”, Kankaala sanoo.

Antiosakkeita painamaan

Kiireellä on vähintäänkin pari syytä. 

Tuulivoimayhdistyksen mukaan vuosina 2022–2023 alan investointien määrä on yhteensä vähintään 3,1 miljardia. Tämä tarkoittaa, että vuosien 2021–2023 aikana Suomen tuulivoimakapasiteetti yli kaksinkertaistuu vuoden 2020 loppuun valmistuneesta kapasiteetista.

Lähivuosina Skarta aikoo rakentaa tuulivoimapuistoja, joissa on yhteensä satoja myllyjä. Tähtäimessä ovat myös laajat aurinkovoimalat.

Lisäksi yhtiö aikoo vahvistaa jalansijaansa Pohjois-Ruotsin suurhankkeissa: kaivosyhtiö LKAB aikoo investoida 40 miljardia euroa 20 vuodessa tuotantoketjun päästöjen vähentämiseen.

Rahaa pitää olla tai vähintäänkin yritysoston välineenä käytettäviä omia osakkeita.

Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous valtuuttaakin tällä viikolla hallituksen päättämään yhteensä enintään sadan miljoonan kappaleen osakeannista.

”Osakkeet ovat loistava väline yrityskaupoissa”, Kankaala toteaa.

Kuka?

Markku Kankaala

Syntymäpaikka: Raahe, 1963?

Koulutus: kone- ja metallitekniikan insinööri

Asuinpaikka: Ii

Perhe: vaimo ja 2 aikuista lasta

Harrastukset: veneily ja höyrylaivat 

Luvuissa vielä tulkinnan varaa

Skartan arvoa on vaikea haarukoida. Yhtiö tavoittelee koko vuodelta 70–80 miljoonan euron liikevaihtoa ja noin viiden miljoonan euron käyttökatetta. Kesäkuun lopussa tilauskanta oli 70 miljoonaa euroa.

Lukuihin nähden yhtiön markkina-arvo on kova, 140 miljoonaa euroa.

Yhtiön hallitus on asettanut keskipitkän aikavälin taloudelliseksi tavoitteeksi vähintään 300 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon ja 10 prosentin käyttökatteen vuoteen 2024 mennessä.

Tämä tarkoittaisi 30 miljoonan euron käyttökatetta. Jos velattoman markkina-arvon ja liiketuloksen arvostuskerroin olisi pörssin keskimääräistä tasoa, yhtiön markkina-arvo voisi silloin olla nykyiseen nähden kaksinkertainen.

Tällä hetkellä sijoittaja joutuu katsomaan Skartaa kuitenkin osin mutu-tunteella.

”Tiedostamme tämän. Meillä on painetta toimittaa kolmannen vuosineljänneksen luvut”, Kankaala sanoo.

Tuulta päin

Aivan tuulesta Skartaa ei ole temmattu. Sen juuret perustuvat kalajokelaisen Juolan perheen Andament Groupiin. Sen sisällä olleet Skarta FinlandSkarta ABNiskasen Maansiirto ja tuuli- sekä aurinkovoiman kehittämiseen keskittyvä Skarta Energy ovat nyt osa listattua yhtiötä.

Kuvateksti: Pohjoista ulottuvuutta. Skarta etsii yritysostokohteita muun muassa Pohjois-Suomesta. ”Me puhumme sellaista kieltä, jota pohjoissuomalaiset ymmärtävät”, Markku Kankaala toteaa. KUVA: VESA RANTA

Näiden kautta tuulivoimahankkeet ovat tulleet tutuiksi, samoin kuin Pyhäjoen ydinvoimalaan liittyvät urakat ja Kemiin nousevan Metsä Groupin uuden sellutehtaan työmaa.

Andament on Skartan suurin omistaja. Kankaala puolestaan omistaa Andamentista 22 prosenttia.

Hänen mukaansa Skartaan on kertynyt ”aktiiviomistajien” joukko. Kymmenestä suurimmasta omistajasta merkittävä osa on pohjoispohjalaisia yrittäjiä, jotka ovat vuosien saatossa tutustuneet toisiinsa eri hankkeissa.

Hinaaja Alpo yhdistää

Aktiiviomistajista osaa yhdistää esimerkiksi Alpo-hinaaja, joka osallistui Normandian maihinnousuun. Nyt Alpoa korjataan. Tarkoituksena on lähteä sillä parin vuoden päästä Normandian maihinnousun 80-vuotisjuhlaan.

Kumppaneihin lukeutuu muun muassa Alpo-hankkeeseen Kankaalan houkutellut Martti Haapala. Hänen perustamansa lasiliukuseinien valmistaja Profin siirtyi taannoin yrityskaupalla Inwidon osaksi. 

Yhteistä nimittäjää löytyy myös Oulun Toppilansalmen alueelle rakennettavan merikeskuksen tiimoilta, jonne osin sama joukkio kaavaillee 300:aa venepaikkaa hotellin, ravintolan ja museon kera. Alueen maatyöt ovat jo käynnissä.

”Suomessa on pienet piirit ja Pohjois-Pohjanmaalla erityisen pienet. Kaikki tuntevat toisensa”, Kankaala sanoo.

Jos Kankaalan ajatukset toteutuvat, Skartan omistajakuntaan liittyy tulevina vuosina yritysostojen kautta iso joukko yrittäjiä.

”Me puhumme sellaista kieltä, jota pohjoissuomalaiset ymmärtävät. Jos Helsingistä sijoittaja tulee tänne yrityskaupoille, harvoinpa hän pääsee porstuaa pidemmälle.”

Monessa mukana

Yrittäjähenkisyys on Kankaalalle liiketoiminnassa kaiken lähtökohtana.

”Omistukseni Skartassa on sen verran suuri, että tunnistan itsessäni yrittäjyyden, jossa kokonaisuuteen voi vaikuttaa.”

Nopealiikkeinen Kankaala on ollut muun muassa junailemassa Enersenseäpörssikomeetaksi ja hankkimassa Amerikasta kultakaivoksia Endominesille. Hän on vaikuttanut omistajana kaikkiaan noin 50 eri yhtiössä.

Kankaalan tie pörssimaailmaan kulki aikoinaan Ruukki Groupin kautta, jota hän oli perustamassa. Sittemmin yhtiö muutti nimensä Afarakiksi. Tähän liittyy useita mutkia, joiden selvittäminen vaatisi tekstiä salapoliisiromaanin verran.

Juonen käänteinä olisivat muun muassa sellutehdashanke Venäjällä, huikea osakekurssin nousu, pormestarin kuolema, maailmalla häärivän Ahti Vilppulan mukaantulo, edesmenneen Kai Mäkelän osakekaupat ja syrjäytettyjen suomalaisomistajien taisto suuromistajaksi noussutta kroaattitaustaista liikemiestä Danko Koncaria vastaan.

”Surullinen tarina loppua kohden”, Kankaala toteaa.

Yrittäjä ei lannistu

Välillä rahaa on tullut reippaasti, välillä vähemmän. 

Menestysten ohella matkan varrella on tullut tehtyä miljoonaluokan harha-askelia ja omaisuutta on pitänyt realisoida peräkärryjä myöten.

Kankaalalla on kuitenkin ilmeinen kyky nähdä ikävissäkin asioissa kultainen reunus. Jos joku hanke ei ole onnistunut, siitä on jatkokehitetty yön pimeimpinä hetkinä versio 2.0, 3.0 ja niin edelleen.

Koneinsinöörin yrittäjäura alkoi vuonna 1992. Kankaala ryhtyi valmistamaan liimalevyjä huonekaluteollisuuteen. Aiempaa kokemusta hänellä ei alasta ollut. Ensimmäinen tilaus oli 30 000 kappaletta. Kun ne oli saatu kasaan, umpiväsynyt Kankaala onnistui kaatamaan kuorman.

Lopulta lasti saatiin perille, tunne oli Kankaalan mukaan mahtava. Hetken päästä tuli reklamaatio. Levyt olivat liian kosteita. Kukaan ei ollut kertonut, että kosteusprosentin pitää olla kymmenen.

Toiminta jatkui, mutta yhtiön elämänlanka kävi äärimmäisen ohueksi. Viime hetkillä verstas sai jättikaupat Britanniasta.

”Jotta tilaukset saatiin toimitettua, keräsin 15 yrittäjän yhteenliittymän”, Kankaala kertoo.

Peruskuvio toistuu

Tässä onkin yksi Kankaalan toiminnan perusjuonia, joka on jatkunut ilmeisen johdonmukaisesti: yrittäjien yhteistyö. 

Toinen toistuva teesi on yritysten listaaminen jo pörssissä olevien eräänlaisten kuoriyhtiöiden kautta. Liimalevyistä käynnistynyt Ruukki Group hyppäsi aikoinaan listalle pörssissä olleen A Companyn kautta. Ja nyt Skarta meni Privanetin sisuksiin.

Hieman samaa tavoiteltiin Enersensessä, mutta kuvio lähti elämään omaa elämäänsä.

Enersense listautui pörssiin vuonna 2018. Tuolloin yhtiö toiminta oli merkittäviltä osin henkilöstövuokrausta. Kurssi kääntyi pian laskuun. 

Kankaala ja kumppanit huomasivat hetkensä koittaneen. He juoksivat kasaan MBÅ Invest -yhtiön, johon tuli mukaan myös Enersensen toimivaa johtoa. Maaliskuussa 2020 MBÅ osti Enersensen pääomistajalta Corporatumilta 49,9 prosenttia yhtiön osakekannasta. 

Yhtiö ryhtyi keskittymään voimansiirtoverkkojen ja sähköasemien sekä tuulivoimapuistojen suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon teollisten palveluiden lisäksi. 

Se hankki välittömästi riviinsä alan suuren toimijan, mutta konkurssin partaalla horjuneen Empowerin.

Pian Enersenen omistajajoukkoon liittyivät sijoittaja Kyösti Kakkonen ja Alexander sekä Albert Ehrnroothin sijoitusyhtiö Nidocon.

Tehtävä Enersense päätökseen

Kankaala ennätti toimia hetken Enersensen hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja lopulta jäsenenä, jonka paikasta hän luopui elokuussa. 

”Tavoite saavutettiin ja yhtiö sai hyvät uudet omistajat”, Kankaala sanoo.

Enersensen kurssi nousi puolessatoista vuodessa alle kahdesta eurosta noin yhdeksään euroon. Käänteet olivat niin nopeita, että ulkopuolinen ei voi ihmettelemättä, oliko kaikille askelmerkeille ennätetty suunnitella ponnistuspaikat. 

”Enersense on loistava onnistuminen. Minä olen yhtiössä työni tehnyt. MBÅ:n osuus on yhtiössä dilutoitunut ja yrittäjyyskriteerini ei enää täyttynyt”, Kankaala summaa.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.